tiistai, 22. marraskuu 2016

AJATUKSIA: Suklaakortti

Tämän joulun askartelukiintiö alkaa olla pikkuhiljaa jo täynnä, eikä haluttaisi aloittaa enää mitään uusia juttuja ennen pientä hengähdystaukoa, mutta olen alkanut tykästyä suklaakortteihin ja niitä haluaisin tehdä ainakin muutaman jouluksi.

Suklaakortteja en ole aikaisemmin tehnyt, mutta olen ahkerasti googlannut malleja ja ideoita. Minua mietityttää kortin tekemisen vaikeus ja ajankäyttö. Netin bloggaukset ja kuvat suklaakortin tekemisestä antavat vaikutelman sen helppoudesta, mutta jotenkin vähän epäilen asiaa. Uskaltaisinko kokeilla tekemistä?

Tässä hienoja esimerkkejä, joita löysin googlaamalla:

 

 

Kuvahaun tulos haulle suklaakortti

(kuva: Mallu näpertää -blogi)

Kuvahaun tulos haulle suklaakortti

(kuva: Jaanuskan kotinurkka -blogi)

 

 

Kuvahaun tulos haulle suklaakortti

(kuva: Viipulan elämää -blogi)

tiistai, 15. marraskuu 2016

ASKARTELU: Soodataikina

Ajattelin kokeilla joulukoristeiden tekemistä soodataikinasta.

Tässä on aineet:

 

1dl maissitärkkelystä

2 dl soodaa

1,25 dl vettä

 

Tähän bloggaukseen mennessä en ole vielä saanut tehtyä koristeita loppuun, niistä puuttuu vielä nauhat ja muutamat yllätyskoristeet :).

Ajattelin kuitenkin mainostaa soodataikinaa, koska koristeiden tekeminen oli ainakin omasta mielestäni mukavaa. Koristeet ovat keveitä, kauniin valkoisia ja on mukavaa puuhastelua vaikka lapsen kanssa.

1) Aineet kuumennetaan kattilassa miedossa lämmössä. Seosta sekoitetaan koko ajan, niin kauan että se alkaa paksuuntua. Itselläni oli ongelmana se, etten tiennyt milloin taikina oli tarpeeksi paksua ja välillä panikoin että seos palaisi pohjaan. Onneksi kaikki sujui hyvin.

2) Kun taikina oli mielestäni sopivaa, siirsin sen kulhoon ja laittoin hetkeksi "jäähtymään" kostean liinan alle.

3) Sen jälkeen kun taikina oli hieman jäähtynyt, kaulin sen noin puolen sentin paksuiseksi taikinalevyksi.

4) Olen nähnyt soodakoristeita, joihin on tehty painaumia pitsiliinoilla tai kuviollisilla lautasilla. Itselläni ei ollut kumpiakaan, joten piti olla luova. Löysin onneksi kaapistani jouluisia leimasimia, joita en muuten ole käyttänyt. Painelin leimasimilla taikinaa vähän sinne ja tänne, jotta lähes koko taikina oli kuviollinen.

5) Koristeiden tekemisessä oli hyvänä apuna eri kokoiset ja näköiset piparimuotit. Olin lukenut jostain että pienistä muoteista ei saisi kunnollisia koristeita, mutta kokeilin niitäkin. Suurin osa muoteista oli halkaisijaltaan noin 3-10 cm. Ne olivat sopivan kokoisia kokeiluuni. Näillä muoteilla ja tämän kokoisella taikinalla taisin saada 12 kpl koristeita. Tein myös mehupillillä reiän, jotta koristeen voi laittaa roikkumaan nauhalla.

6) Kun koko taikina oli käytetty hyväksi, siirsin kuviot pellille leivinpaperin päälle. Taikinaa voi kuivattaa vuorokauden huoneenlämmössä tai uunissa 75 asteessa noin tunnin. Olin hätähousu näiden kanssa, joten tungin koristeet uuniin.

7) Kun koristeet olivat mielestäni tarpeeksi "paistuneet" uunissa, otin ne pois uunista ja annoin jäähtyä. Vaikkakin mielestäni ne eivät olleet edes kovinkaan lämpimiä uunista ulos tullessaan. :)

8) En ole oikeastaan vielä päässyt kunnolla viimeistelemään koristeita. Ajattelin laittaa niiden päälle hieman glitteriä ja jonkun hienon nauhan tai narun. Koska koristeiden reunat ja pohjat olivat kovettumisen jäljiltä hieman epätasaisia ja jopa teräviä, tasoitin niitä hiomapaperilla. Tulos vaikutti erittäin hyvältä. Tämän vuoksi taikinalevy on hyvä jättää vähän paksummaksi.

 

Tässä on mallikuva soodataikinakoristeista. Mallit löysin Pinterestistä.  

Kuvahaun tulos haulle baking soda clay pinterestKuvahaun tulos haulle baking soda clay pinterest

Aiheeseen liittyviä hyviä suomenkielisiä juttuja löytyy mm.

- http://www.kodinkuvalehti.fi/blogit/ruususuu_ja_huvikumpu/soodataikina_koristeet_hurmaavat_keveydellaan_tee_itse_kauneimmat

- http://taikinainen.blogspot.fi/2013/12/joulukoristeita-soodasta.html

- http://pikkupioni.blogspot.fi/2014/12/8-soodataikina-koristeet.html

tiistai, 15. marraskuu 2016

AJATUKSIA: Voiko askartelujen vuoksi stressata?

Olen joutunut pitämään pientä taukoa bloggaamisesta, kun tuntui että oli pakonomainen tarve tunkea tänne jotain ja oli pakko yrittää saada valmiiksi jotain esiteltävää. Olen tehnyt joulukortteja ja isänpäiväkortteja syyskuusta lähtien, sitten olen yrittänyt tehdä myös kasoittain tuikkukortteja ystäviä ja työkavereita varten. Sittenpä tutustuinkin ruokasooda-maissitärkkelys -koristeisiin, joita oli sitten pakko kokeilla (niistä tuli aika hienoja, mutta niiden koristelu on vielä kesken). Viime aikoina on alkanut tuntua siltä että voisinpa taas pitkästä aikaa alkaa kokeilla piirtämistä (puuväreillä tai lyijykynillä), jota harrastin aikalailla nuorempana. Kirjoittaminenkin kiinnostaisi taas...

Vähitellen tämä kaikki luova työ on alkanut stressata. Onko minun pakko tehdä koko ajan jotain vai voinko ottaa hetken aikaa rennosti ja tekemättä mitään? Voiko käsiteöiden ja askartelujen lopputulos kärsiä kun stressaan niiden tekemisen vuoksi?

keskiviikko, 2. marraskuu 2016

ASKARTELU: Isänpäivä

Oma isäni on jo taivaassa, mutta olen ensimmäistä kertaa pitkästä aikaa askarrellut isänpäiväkortteja. Sain tilauksen tehdä pienelle joukolle kavereita isänpäiväkortteja. Kun tein ne, kohta tuli pyyntö tehdä lisää. Lopulta tein parisenkymmentä isänpäiväkorttia ja nyt alkaa tuntua että kiintiö on täynnä.

Isänpäivä ei ole oikeastaan koskaan ollut askartelun kärjessä, joten yleensä en ole tehnyt muita isänpäiväkortteja kuin omalle isälleni (kun hän oli vielä kanssamme).

"Varastin" röyhkeästi Pinterestistä idean tehdä Teräsmies-kortin. En ehtinyt kuvaamaan tekemiäni kortteja, mutta omien korttieni pohjana oli tämä kuva:

is%C3%A4np%C3%A4iv%C3%A4.jpg?1477903536

Omiin kortteihini laitoin sisälle vain Teräsmies-logon siniselle kartongille. Mitään tekstejä en laittanut niihin kortteihin, jotka myin kavereilleni. Kaikki kortit eivät olleet aivan samanlaisia, vaan "paidan" sininen vaihteli erisävyisenä ja "takin" värit olivat harmaita, mustia, sinisiä ja ruskeita. Kahta samanlaista korttia en tehnyt.

Kamut olivat tyytyväisiä kortteihin, mutta onneksi niitä ei enää tarvitse tehdä enempää. Olen korviani myöten täynnä isänpäivää...

maanantai, 31. lokakuu 2016

AJATUKSIA: Elämän musta-aukko

Olen viimeaikoina ajatellut että elämä on kuin iso musta-aukko. Olen jo aikaisemminkin täällä valitellut ajankäytön ongelmia. Nyt ne tuntuvat kaatuvan päälle. Kaikki aika näyttää valuvan johonkin outoon ja tuntemattomaan mustaan aukkoon.

Olen pitkin syksyä tehnyt pikkuhiljaa perinteisiä joulukortteja ja tuikkukortteja. Kun aloin jo tuntea olevani valmiina niiden kanssa, väliin tuli isänpäiväaskartelua. En ollut ajatellut tekeväni isänpäiväkortteja, mutta kun niitä tilattiin minulta, niin pitihän niitä tehdä. Kun pari muutakin kamua huomasi tekemäni kortit, tuli tilauksia lisää. Nyt oli pakko laittaa stoppi isänpäiväkorttien tekemiselle; kun sain valmiiksi 20. kortin, alkoi tuntua että pää räjähtää, joten niiden on pakko riittää ainakin tämän vuoden hätään.

Olen raahannut askartelutarvikkeita olohuoneeseen koska television ääressä on mukava askarrella TV-sarjan tai elokuvan katselun lomassa. Nyt kun olen yrittänyt tehdä joulukkortteja, tuikkukortteja ja isänpäiväkortteja samaan aikaan, on olohuone kuin kaatopaikka kun kaikki tarvikkeet ovat levällään. Aloittaminen tuntuu simppeliltä: viet olohuoneeseen muutaman kartongin tai korttipohjan, pari pulloa kimalleliimaa, koristeita ja tarroja. Kohta olohuone on täynnä paperikkoja, parikymmentä pulloa kimalleliimaa, paperiliimaa, tusina eriväristä korttipohjapakettia, kuviopaperinjämiä, roskia... ja ties mitä.

Ja sitten kun askartelukausi on ohitse ja huokaiset helpotuksesta, kohta pitää alkaa tehdä jotain muuta askartelua... Tämä on loputon suo (tai musta-aukko).